sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

29.07.2012



Kohdattiin, jo silloin tiesin sen,
Voisin tehdä susta onnellisen,
Jonain päivänä, jonain hetkenä elämästä,
Voisit tehdä musta onnellisen.

Kuitenkin, elämä vain leikki,
Oli hetki väärä,
Eikä olla toisillemme,
Ei tarkoitus, ei päämäärä.

Aina ei voi voittaa,
Sen on jo lapsena oppinut,
Välillä elämä haavoittaa,
Ei kaikkea onnea voi saavuttaa,
Välillä täytyy hajota palasiksi,
Todeta, mistään ei tule mitään,
Vajota syvemmälle pimeään,
Vain jotta voisi taas nähdä valon.

Ehkä jonain päivänä, jonain hetkenä elämästä,
Saadaan uusi mahdollisuus,
Ehkä joskus vielä kohdataan,
Ja on edessä avoin tulevaisuus.

Siis odotan, toivon,
Että joskus vielä tavataan,
Ettei koskaan unohdeta,
Ystävyys on kaikkea arvokkaampaa.

lauantai 21. heinäkuuta 2012

21.07.2012

Minä juoksen
vapaana ja lujaa
halki niittyjen, metsien
ei kiinni voi saada kukaan

Mutta miksi niin teen,
miksi pakenen?

Suuntana tuntematon
maalina uusi maa
jota en näe vielä
kuin hämäränä kuvana unissa

Mutta miksi se niin tekee,
miksi se pakenee?

Juoksen syvemmälle
muistojen jäädessä
uskon itseeni
jotain parempaa on edessä

Nyt tiedän miksi niin teen
miksi pakenen
haluan tulevaisuuden
en historiaa